Näin ensimmäiseksi osanotot kaikille Jokelassa menehtyneiden ihmisten omaisille ja ystäville.

Reetan kanssa keskustelen aamulla tapahtuneesta. Hän ei ole asiasta vielä kuullut ja näin yötä vasten en halua asiasta ekaluokkalaiselle puhua. Kun ei oikein itsekään ymmärrä miten tällaista voi tapahtua.

Tulin koulusta kotiin ja tarkoitus oli keskustella asiasta sekä Emman että Reetan kanssa, mutta tytöillä oli niin tärkeää ja muuta touhuamista, etten raskinnut puhua näin vakavasta asiasta. Reeta oli Emman kanssa käynyt kaupassa ja tehnyt äidilleen ruokaa. Pinaattilättyjä, ananaslimua ja leipää. Taustamusiikkina oli Martti Vainaa & Sallitut aineet: Playboy Hanna.

Jokseenkin jäi miettimään miten elämä voi heitellä. Vain vajaan parin sadan kilometrin päässä on satoja ihmisiä joiden lähiomainen on joko menehtynyt tai loukkaanunut. Hetkiä joita ei toivo olevan. Ja sitten täällä kaksi ala-asteikäistä leikkii kotia, lämmittää pinaattilättyjä ja tanssii. Ei huolet kosketa. Hyvä niin. Niitä varmaan elämä tuo vielä tullessaan.